YLE uutisoi tällä viikolla, että OP-Ryhmän Yrityspankin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa 56 % suomalaisista suuryrityksistä on vaihtanut viime aikoina toimittajiaan ja alihankkijoitaan kiristyneiden vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Yli 53 % puolestaan katsoo, että alihankkijoiden vaihtaminen tulee eteen lähitulevaisuudessa samasta syystä. Isot yritykset hylkäävät pieniä ja keskisuuria kumppaneitaan, jotka eivät noudata vastuullisuutta omassa toiminnassaan. Lisäksi jopa 80 % vastaajista odottaa joutuvansa kiristämään kumppaneihinsa kohdistuvia vastuullisuusvaatimuksia.
Asia koskettaa jokaista pk-yritystä, joka kytkeytyy suoraan tai välillisesti suuryrityksen arvoketjuun. Liiketoiminnan vastuullisuus kannattaa laittaa kuntoon viimeistään nyt, jos palvelette suuryrityksiä tai pienempiä yrityksiä, jotka puolestaan palvelevat suuryrityksiä.
Vastuullisuusvaatimukset kohdistuvat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
Vaikka tänä vuonna voimaan tulevat kestävyysraportointivelvoitteet koskevat alkuvaiheessa vain suuria pörssiyrityksiä, pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja muutamia muita erityisaloja, on jo lyhyessä ajassa käynyt selväksi, että velvoitteet ulottuvat välillisesti myös kaikkiin muihinkin yrityksiin, jotka kytkeytyvät jollakin tavalla raportointivelvollisen arvoketjuun.
Tämä johtuu siitä, että EU:n kestävyysraportointisääntelyn mukaisessa päästöraportoinnissa noudatetaan jo pitkään käytössä ollutta Greenhouse Gas (GHG) -protokollaa, jossa raportointivelvollisen arvoketjuun katsotaan kuuluvaksi myös toimittajien, alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden aiheuttamat olennaiset kasvihuonekaasupäästöt (epäsuorat nk. Scope 3 -päästöt) kumppanin koosta riippumatta.
Se, mitkä päästöt ovat olennaisia, riippuu aina tapauksesta, mutta GHG-protokolla kattaa 15 epäsuoraa päästöryhmää, jotka eivät rajoitu pelkästään materiaalihankintoihin ja muihin selkeisiin päästölähteisiin vaan käsittävät myös muun muassa jätehuollon, kuljetusten, työmatkojen ja liikematkojen sekä sijoitusten aiheuttamia päästöjä.
Raportointivelvollisuus ulottuu toisin sanoen laajasti eri toimintoihin, ja se käsittää raportointivelvollisen koko arvoketjun niin ylä- kuin alavirrassakin. Jos raportointivelvollinen valmistaa esimerkiksi huonekaluja, ylävirran alihankkijoita voivat olla esimerkiksi puutavarantoimittajat, maalivalmistajat, ruuvien maahantuojat jne. Alavirran kumppaneita voivat olla muun muassa varastointipalveluntarjoaja, kuljetusyhtiö, jakelija tai jälleenmyyjä jne.
Myös palvelupuolella noudatetaan samaa kaavaa, jolloin esimerkiksi mainonnan palveluita tarjoavan yrityksen tulee tarvittaessa pystyä kertomaan palvelutuotteidensa hiilijalanjäljistä (esimerkiksi digimainoskampanjan päästöt, johon kuuluvat omien toimien lisäksi muun muassa mainosalustan aiheuttamat olennaiset päästöt).
GHG-protokollassa ylä- ja alavirtoja ei rajoiteta mihinkään ”kumppanuuspolveen”, vaan raportointivelvollisuuden piiriin voivat kuulua kaikki esimerkiksi alihankkijoiden alihankkijoiden alihankkijat, jotka liittyvät arvoketjuun. Ratkaisevaa on se, miten olennaisesti ylä- tai alavirran kumppani (tai ”alikumppani”) liittyy raportointivelvollisen toiminnan aiheuttamiin päästöihin. Pelkästään huonekaluihin keskittyvä raportointivelvollinen haluaa varmasti tarkat ja todella pitkälle ulottuvat tiedot arvoketjun joka osasta ja sopukasta, koska kaikki ketjun päästöt liittyvät hyvin olennaisesti raportointivelvollisen päästöjä aiheuttavaan liiketoimintaan.
Jotta raportointivelvollinen saa tarvitsemansa tiedot toimintansa kokonaispäästöistä, kunkin alihankkijan täytyy luonnollisesti selvittää omat olennaiset arvoketjupäästönsä. Juuri näiden tietojen puuttuminen on johtanut OP-Ryhmän selvityksen mukaisiin seurauksiin, joissa raportointivelvolliset yritykset luopuvat raportointikyvyttömistä pienistä ja keskisuurista kumppaneistaan.
Asia kannattaa ottaa jokaisessa pk-yrityksessä huomioon riippumatta siitä, palveletteko suoraan suuryrityksiä. Kestävyysraportointivelvoitteet ulottuvat koosta riippumatta kaikkiin yrityksiin, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti raportointivelvollisten yritysten arvoketjuun. Vaikka omat asiakkaanne eivät olisi suuryrityksiä, saatatte palvella asiakasta, jonka asiakas puolestaan on suuryritys. Tällöin myös teiltä voidaan vaatia vastuullisuustietoja. Pahimmassa tapauksessa asiakkaanne päättää yhteistyön kanssanne voidakseen täyttää suurasiakkaansa vastuullisuusvaatimukset. Jokainen pk-yritys toimialasta riippumatta tekee itselleen ja asiakkailleen suuren palveluksen selvittäessään pääasiallisten tuotteidensa ja palveluidensa hiilijalanjäljet ajoissa.
Uuden sääntelyn vaikutukset näkyvät jo nyt
Edellä kuvattu raportointivelvollisuuden ulottuvuus läpi arvoketjun on ollut jo pitkään kaikkien tiedossa, eikä asiassa ole mitään uutta. Uutta sen sijaan on se, että nyt kun uusi sääntely on tullut voimaan, vaikutukset näkyvät juuri sellaisina kuin vastuullisuusammattilaiset ovat varoitelleet. Raportointivelvolliset yritykset ovat alkaneet hankkiutua eroon pienistä ja keskisuurista kumppaneistaan, jotka eivät pysty antamaan raportointivelvollisuuden mukaisia päästötietoja omista tuotteistaan ja palveluistaan.
Tämä on tietysti huono uutinen pk-yrityksille, varsinkin, jos varautuminen uuteen sääntelyyn on jäänyt hoitamatta. Hyvä uutinen on sen sijaan se, että ympäristövastuullisuuden ottaminen haltuun tarjoaa nyt selvää ja konkreettista kilpailuetua niille pk-yrityksille, jotka toimivat raportointivelvollisten yritysten arvoketjussa.
Jos ympäristövastuulllisuus ei ole kuulunut yrityksenne prioriteetteihin tähän asti, kannattaa viimeistään nyt panna töpinäksi. EU:n kestävyysraportointisääntely tiukentuu vuosi vuodelta, kunnes vuonna 2026 laki koskee kaikkia suuryrityksiä ja myös pk-sektoriin lukeutuvia pörssiyhtiöitä. Soveltamisala kattaa luonnollisesti koko Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (mukaanlukien Norjan ja Islannin), joten vastuuttomuuden tila on jäämässä ainakin Euroopassa melko ahtaaksi.
OP-Ryhmä esittää tutkimuksessaan seuraavan neuvon pk-yrityksille: liiketoimintaa kannattaa kehittää vastuullisuusvaatimusten ja sääntelyn mukaisesti niin, että toiminta kestää läpivalaisun.
Vastuullisuus kannattaa
Kun yritykset kautta Euroopan ovat viimeistään nyt heräämässä ympäristövastuullisuuden tärkeyteen omassa liiketoiminnassa, ei kannata unohtaa myöskään kaiken muun yrityksen vastuullisuuden mukanaan tuomia hyötyjä. Vastuullisuuden on tutkittu vahvistavan merkittävästi terveen yrityksen taloutta. (Lue lisää: ”Näin vastuullisuus voi auttaa yritystäsi vahvistamaan kasvua ja tuloksia”)
Ei kannata unohtaa sitäkään, että erityisesti nuoren sukupolven työntekijät odottavat nyt työnantajiltaan vastuullisuutta ja arvolupauksia. Yrityksen vastuullisuus vaikuttaa suoraan siihen, miten laadukasta työvoimaa se onnistuu palkkaamaan ja miten hyvin se pystyy pitämään kiinni parhaista työntekijöistään.
Noudattamalla vastuullisuutta esimerkiksi työntekijöitä kohtaan sekä huolehtimalla tietosuojasta, hyvästä hallinnosta ja tiedonkulusta vältät merkittäviä juridisia ja eettisiä riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa vakavaa taloudellista haittaa ja tuhota yrityksesi maineen. (Lue lisää: ”Älä tee tätä vastuullisuusvirhettä – Työyhteisön pahoinvointi käy kalliiksi”)
Vaikka EU:n yleisempi yritysvastuusääntely on nyt jämähtänyt valmisteluvaiheeseen Saksan, Italian ja Suomen vastustuksesta, on luultavaa, että jonkinlaista uutta lainsäädäntöä on tulossa lähivuosina myös tuolla saralla.
Lisäksi EU:lta on joka tapauksessa tullut ja tulossa lähiaikoina muuta yritysten vastuullisuutta koskevaa sääntelyä, joka jokaisen yrityksen kannatta koosta riippumatta pitää mielessä. Olemme listanneet tänne tärkeimpiä lakimuutoksia: “ESG: Yritysvastuullisuuden lakisääteiset velvoitteet vuonna 2024”
Näin yrityksesi voi täyttää vastuullisuusvaatimukset
Vastuullisuus on laaja termi, ja siihen kuuluu lukuisia eri asioita. Yksi malli ei sovi joka yritykselle, vaan vastuullisuusohjelma kannattaa laatia vastaamaan yrityksen omia tarpeita ja tavoitteita. Nyrkkisääntönä voidaan pitää akronyymiä ESG, jonka mukaan yrityksen vastuullisuuteen kuuluvat ympäristövastuullisuus (environment), sosiaalinen eli ihmisistä ja yhteisöstä huolehtiva vastuullisuus (social) sekä hyvä hallintotapa (governance). Kun nämä kolme kokonaisuutta ovat hallussa, voit kutsua yritystäsi vastuulliseksi.
Vastuullinen liiketoiminta on loppujen lopuksi melko helppoa ja vaatii verrattain pientä panostusta, jotta homma lähtee hyvään alkuun. Mitä varhaisemmin vastuullisuus otetaan osaksi yrityksen ydintoimintaa, sitä helpompaa ja kustannustehokkaampaa se on. Vastuullisuus skaalautuu hyvin kasvun mukana, kun olet leiponut sen osaksi yrityksesi tervettä kulttuuria ja toimintatapoja. Lue täältä, miten voit sen saavuttaa konkreettisin toimin: ”Mitä yrityksen vastuullisuus tarkoittaa, ja miten sen voi saavuttaa?”
Jos tarvitset apua yrityksesi juridisten ja eettisten vastuullisuusvelvoitteiden hallitsemisessa, autamme mielellämme. Lue lisää Yritysvastuullisuus (ESG) -palvelupaketistamme tai varaa aika maksuttomaan ja riskittömään alkutapaamiseen.
Seuraa meitä LinkedInissä. Julkaisemme myös tästä aiheesta yrityksellenne hyödyllisiä päivityksiä.