Tänä vuonna voimaan tuli uusi kestävyysraportointilaki
Vuoden 2024 alussa kirjanpitolaki koki merkittävän laajennuksen, kun vuonna 2022 hyväksytty EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) säädettiin osaksi kotimaista lakia. Uusi lainsäädäntö määrää, että raportointivelvollisten yritysten tulee kertoa tilinpäätöksen toimintakertomuksessa lukuisista ympäristöä, ihmisiä ja hyvää hallintoa koskevista vastuullisuusasioistaan. Uuden lain soveltaminen koskee 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavia tilikausia, joten se on jo nyt voimassa.
Ensi vaiheessa uusi laki koskee suuria pörssiyhtiöitä, luottolaitoksia, vakuutusyhtiöitä ja eläkeyhtiöitä (tai konserneja), joilla on vähintään 500 työntekijää. Tämän jälkeen soveltamisala laajenee vuosittain niin, että vuodesta 2026 laki koskee myös kaikkia muita kirjanpitolain mukaisia suuryrityksiä (tai suurkonserneja) sekä mm. pieniä ja keskisuuria pörssiyhtiöitä. Vaikka jo lain muodollinen soveltamisala on laaja, tosiasiassa se voi koskettaa ihan jokaista yritystä Suomessa koosta riippumatta.
“Selvää on, että kaikki pk-yritykset voivat joutua hankkimaan ja raportoimaan kestävyysraportoinnin vaatimia tietoja, jos ne palvelevat suoraan tai välillisesti raportointivelvollisia yrityksiä.”
Raportointivelvollisten yritysten ulee raportoida tilinpäätöksissään yhtenäistetyn standardin mukaisia kestävyystietoja, jotka käsittävät mm. tietoja yrityksen tai konsernin hiilijalanjäljestä ja muista ympäristöriskeistä sekä toimista niiden hallitsemiseksi, samoin kuin tietoja sosiaalisista (koskien esim. henkilöstöä, yhteisöjä ja kuluttajia) ja hallinnollisista (koskien esim. eettistä liiketoimintaa ja yrityskulttuuria) kestävyysasioista.
Toisin sanoen raportissa tulee kertoa yrityksen vastuullisuudesta eli ESG:stä.
Erityisen huomionarvoista on, että vaikka laki koskee vain suurempia yrityksiä ja konserneja sekä mm. pörssiyhtiöitä, niiden on raportoitava tiedot koko arvoketjunsa, siis hankinta-, tuotanto- ja toimitusketjunsa mitalta. Raportointivelvollisen yrityksen arvoketju käsittää kaikki alihankkijat ja toimittajat, jotka kuuluvat jollakin olennaisella tavalla raportoitavaan toimintaan. Niinpä on täysin mahdollista, että alihankkijan alihankkijoiden alihankkijatkin joutuvat raportoimaan esimerkiksi tuotteidensa kasvihuonekaasulaskelmia, työsuojelutilastoja ja lukuisia muita asioita eteenpäin, jotta ketjun päässä oleva suuri loppuasiakas saa tarvitsemansa tiedot.
Selvää on, että kaikki pk-yritykset voivat joutua hankkimaan ja raportoimaan kestävyysraportoinnin vaatimia tietoja, jos ne palvelevat suoraan tai välillisesti raportointivelvollisia yrityksiä.
Jos yrityksesi (koosta riippumatta) toimii hankinta-, tuotanto- tai toimitusketjussa, johon kuuluu myös pörssiyhtiöitä, pankkeja, vakuutusyhtiöitä tai muita finanssitoimijoita, kannattaa pitää kestävyysraportointiasioita silmällä. Jokaisen yrityksen on hyvä joka tapauksessa miettiä, pitäisikö vastuullisuuden perusteet ottaa omassa toiminnassa haltuun. Vaikka kestävyysraportointilainsäädäntö ei koskisikaan teitä, sääntelyn ja sitä myöten markkinoiden suunta on selvä: vastuullisuudesta on tulossa osa jokaisen yrityksen arkea.
Juttu jatkuu kuvan alla
Lähivuosina säädetään uusi yritysvastuulaki
Euroopan parlamentti hyväksyi juuri uuden yritysvastuudirektiivin (CSDDD), joka velvoittaa suurimpia yrityksiä selvittämään arvoketjujensa vastuullisuusasioita ja puuttumaan havaitsemiinsa lainvastaisuuksiin. Direktiivin perusteella Suomeenkin säädetään lähivuosina uusi yritysvastuulaki, joka koskee viime kädessä ainakin yli tuhannen työntekijän suuryhtiöitä.
“Jokainen merkittävää rahoitusta hakenut tai suuria asiakkaita tavoitellut pk-yritys tietää, miten hankalaksi due diligence -prosessi käy, jos siihen ei ole valmistauduttu ajoissa.”
Samoin kuin kestävyysraportointilainsäädännössä, myös yritysvastuulaissa vastuullisuusvelvoitteet ulottuvat raportointivelvollisen yrityksen koko arvoketjuun. Tämä tarkoittaa jälleen, että myös pk-yritykset voivat joutua hankkimaan raportoinnin vaatimia vastuullisuustietoja, jos ne tai niiden asiakkaat palvelevat suuryritystä.
Yritysvastuulain erikoisuutena on se, että raportointivelvolliset yritysten ei tule pelkästään raportoida vastuullisuusasioista, vaan niiden on myös huolehdittava, että niiden arvoketjuissa ei muun muassa loukata ihmisoikeuksia, rikota työsuojelulakeja ja aiheuteta ympäristöhaittaa. Direktiivin lyhenne CSDDD tulee sanoista Corporate Sustainability Due Diligence Directive, jossa “due diligence” tarkoittaa nimenomaan sitä, että suuryritysten tulee varmistaa ja valvoa tarkoin toimin, että niiden alihankkijat ja toimittajat eivät riko lakia ja eettisiä määräyksiä.
Käytännössä uudesta todennäköisesti seuraa, että pk-yrityksiltä vaaditaan sitoutumista pitkänkin arvoketjun päässä olevan suuryrityksen vastuullisuussääntöihin sekä kirjallista raportointia vastuullisuuden toteutumisesta omassa toiminnassa. Jokainen merkittävää rahoitusta hakenut tai suuria asiakkaita tavoitellut pk-yritys tietää, miten hankalaksi due diligence -prosessi käy, jos siihen ei ole valmistauduttu ajoissa.
Viherpesu kielletään kuluttajamarkkinoinnissa
Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2024 alussa ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jonka tarkoituksena on suitsia virheellisiä ja perustelemattomia viherväittämiä. Uudella lailla tähdätään viherpesun estämiseen yritysten kuluttajamarkkinoinnissa. Se sitoo kaikkia paitsi mikroyrityksiä.
“Markkinointistrategian suunnittelussa kannattaa huomioida tulevat rajoitukset jo ajoissa, jotta yrityksesi pystyy hyödyntämään uusia pelisääntöjä optimaalisesti.”
Direktiivi säädetään lähivuosina laiksi myös Suomessa, jolloin se tulee asettamaan merkittäviä rajoitteita sille, millä tavalla yrityksen tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia saa markkinoida kuluttajille. Jos kuluttajamarkkinoinnissa esitetään väitteitä tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä, väitteet on perusteltava etukäteen tieteellisellä, kattavalla ja tarkalla näytöllä. Myös ympäristösertifikaattien käytön tulee perustua uuden lain mukaan hyväksyttäviin sertifiointijärjestelmiin.
Toisin sanoen lähivuosina epäselvät kestävyyslupaukset (“Sitoudumme kestävään tulevaisuuteen!”) sekä harhaanjohtavat vastuullisuussloganit (“Ekologinen pakkaus!”) ja mielikuvatekniikat (vihreän värin tai puukuvion käyttö pakkauksessa) tulevat todennäköisesti kielletyiksi, jos niitä ei perustella hyväksyttävällä tavalla. Se, mikä kaikki loppujen lopuksi kielletään, tarkentuu lähivuosina.
Vaikka uusi laki tuskin tulee voimaan ainakaan ennen vuotta 2025, kannattaa sääntelyn kehittymistä pitää silmällä. Markkinointistrategian suunnittelussa kannattaa huomioida tulevat rajoitukset jo ajoissa, jotta yrityksesi pystyy hyödyntämään uusia pelisääntöjä optimaalisesti. Näin vältätte myös tarpeettomia riskejä tehokkaasti lähitulevaisuudessa.
Juttu jatkuu kuvan alla
Muista myös jo voimaan tullut whistleblower-laki
Ympäristösääntelyn ohella myös muu vastuullisuus on saanut osakseen uutta lainsäädäntöä. Merkittävä esimerkki on jo vuonna 2019 hyväksytty EU:n whistleblower-direktiivi, jonka johdosta säädettiin myös Suomessa vuonna 2023 niin kutsuttu ilmoittajansuojelulaki.
“Jos yrityksessäsi ei ole vielä huolehdittu, että whistlerblower-prosessit ovat kunnossa, kannattaa ryhtyä toimeen viipymättä.”
Lain mukaan jokaisen yrityksen tulee huolehtia lainvastaisuuksia paljastavien henkilöiden suojelusta yrityksessä. Asiaan liittyy lukuisia muodollisuuksia, joista jokaisen yrityksen tulee olla tietoinen ja jotka edellyttävät hyvää dokumentointia. Yritysten, joilla on vähintään 50 työntekijää, tulee lisäksi perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa lainvastaisuuksista oikeille tahoille. (Kanavan ylläpidon voi myös ulkoistaa.) Siirtymäaika lainmukaisten prosessien käyttöönotolle päättyi 17.12.2023.
Laki koskee kaikenlaisen EU- tai kansallisen lain rikkomisista ilmoittamista liittyen mm. finanssipalveluihin, rahanpesuun, tuoteturvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, kuluttajansuojaan sekä tietosuojaan. Ideana on, että yrityksesi kaikkien työntekijöiden tulee voida kannella yhtiön toiminnassa havaitsemistaan lainvastaisuuksista turvallisesti ja ilman pelkoa vastatoimista.
Jos yrityksessäsi ei ole vielä huolehdittu, että whistlerblower-prosessit ovat kunnossa, kannattaa ryhtyä toimeen viipymättä. Lain mukaan laiminlyöntien johdosta voidaan tuomita vahingonkorvauksesta erillinen hyvitys maksettavaksi työntekijälle, joka on joutunut kiellettyjen vastatoimien kohteeksi tai jota on tavalla tai toisella estetty tekemästä ilmoitus havaitsemastaan lainvastaisuudesta.
Työntekijän tulee ainoastaan esittää selvitys seikoista, joihin hänen vaatimuksensa perustuu, minkä jälkeen rikkomuksen oletetaan tapahtuneen ja on yrityksesi vastuulla kumota tuo oletus (käännetty näyttövelvollisuus). Lisäksi laiminlyönneistä voi seurata rikosvastuu yrityksen johdolle. Näistä syistä muodollisuuksien noudattaminen ja oikeiden asioiden dokumentointi on erittäin tärkeää.
Näin selviydyt tiukentuvasta vastuullisuussääntelystä
Yritysvastuullisuuden sääntelyssä on tapahtunut viime aikoina todella paljon kaikenlaista. Sääntely on nimenomaan alati kiristyvää, ja yrityksille on luvassa merkittäviä uusia velvollisuuksia. Uutta sääntelyssä on se, että se koskettaa joko välillisesti tai jopa suoraankin myös aivan pieniä yrityksiä.
“Puhutaan vakavista sopimusriskeistä, joiden hallitseminen on elintärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille.”
Tämän vuoksi on tärkeää, että myös sinun yrityksessäsi noudatetaan huolellisuutta, jotta pysytte perillä uusista velvoitteista ja osaatte tehdä oikeat toimenpiteet laiminlyöntien välttämiseksi. Koska uusi sääntely tulee EU:lta, on odotettavissa, että myös seuraamukset tulevat olemaan tuntuvia. Kaikissa EU:n direktiiveissä käytetään ”pahamaineista” fraasia, jonka mukaan lainrikkojille määrättävien rangaistusten tulee olla ”tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia”. Kyseinen fraasi löytyy myös EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta, ja sen perusteella viranomais- ja oikeuskäytännössä on valittu varsin kova linja määrättäessä sakkoja tietosuojarikkomuksista.
Lisäksi uusi lainsäädäntö voi synnyttää raportointivelvollisille yrityksille mittavia vahingonkorvausvastuista muun muassa ihmisoikeusloukkauksista.
Silloinkin, kun uudet säädökset koskevat ainakin aluksi vain suurimpia yrityksiä, on odotettavissa, että koska uuden lain synnyttämät riskit ovat valtavia, nämä vaativat myös pieniltä kumppaneiltaan lakien tiukkaa noudattamista tuntuvien sopimussakkojen ja vahingonkorvausten uhalla. Puhutaan vakavista sopimusriskeistä, joiden hallitseminen on elintärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille.
Vastuullisuussääntelyn alueella ei ole ikävä kyllä mahdollista antaa mitään helppoa ohjetta, jolla uusien lakien synnyttämät riskit voitaisiin välttää. Yritysvastuullisuus on ylipäätään pitkäjänteinen prosessi, jossa tulee huomioida laajasti erilaisia ESG-kysymyksiä.
Suosittelemme, että jokainen, myös pieni yritys ottaa vastuullisuuden osaksi ydinstrategiaansa. Yrityksesi kasvaessa ja saavuttaessa riskialttiimpia asiakkuuksia ja kumppanuuksia, ja sääntelyn kehittyessä pysytte tällöin valmiina erilaisten vastuullisuusvelvoitteiden sisäistämiseksi sekä velvoitteista seuraavien riskien hallitsemiseksi.
Varoenin tehtävänä on opastaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tiukentuvan sääntelyn ja yritysvastuullisuuden odotusten synnyttämien riskien hallitsemisessa mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Huomioimme aina juuri teidän yrityksenne tosiasiallisen toiminnan, jotta ohjeemme ja apumme kohdistuu mahdollisimman tehokkaasti yrityksen todellisiin riskeihin.
Jos tarvitset apua lakisääteisten vastuullisuusvelvoitteiden hallitsemisessa, autamme mielellämme. Lue lisää Yritysvastuullisuus (ESG) -palvelupaketistamme tai varaa aika maksuttomaan ja riskittömään alkutapaamiseen.
Seuraa meitä LinkedInissä. Julkaisemme myös tästä aiheesta yrityksellenne hyödyllisiä päivityksiä.